Et anti-Raapil-plugin
Folk bør så vidt muligt fatte sig i korthed, når de hærger andre bloggeres kommentarspor. Raapils evindelige tågesnak i raa mængder er nærmest legendarisk i blogland, ja, man bliver helt svimmel af træthed over at læse disse lange intetsigende tirader, som blot flytter opmærksomheden langt væk fra det oprindelige.
En af løsningerne er selvfølgelig at gøre teksten mindre. Men det er måske lidt synd for dem, som repspektfuldt fatter sig i relativ korthed.
Nå, man sidder her med Hitchcocks Vertigo kørende i baggrunden og hvad er bedre end at fedte et anti-Raapil-plugin sammen?
Et rigtigt bureaukratisk plugin er det ikke, men det fikser da problemet nogenlunde, ved at sætte tekststørrelsen ned for lange kommentarer.
Nu skal man have lup frem for at læse dem som sludrer for meget i kommentarsporet. Well, det mangler stadig noget fintuning..
september 20th, 2008 at 12:17
Spændende, men hvordan detekterer dit plugin, at der er tale om en ægte ‘raapil’? Er det alt, som kommer fra min server, der minimeres, eller er det blot lange indlæg, uanset hvem der skriver?
september 20th, 2008 at 21:20
@Raapil
Svaret har du her: http://www.polemiken.net/?p=5606#comments
Så lange kommentarer, hvad det så end måtte dække over.
september 20th, 2008 at 23:01
Ok, kreativt er det i hvert fald… måske man snart kan finde plugin’et på Wordpress’ plugin-side. Det ville jeg opfatte som en stor ære.
september 21st, 2008 at 10:29
Hejsa, folkens. Mjaae, nu må vi se, om jeg orker. At gøre det til et plugin er en temmelig formalistisk affære fremfor blot at tilføje 5-7 liniers php.
Men man kunne jo også målrette det personer, ip-adresser og den slags – endnu mere bureaukratisk.
september 28th, 2008 at 10:52
Jeg vil gerne afprøve dit plugin.
Jeg lægger ud med at citere denne dybt irrelevante leder fra Politiken. Den handler om at skoleskyderiet i Finland ikke skyldes internettet – hvem der så end havde påstået det.
Derefter citerer jeg Suomen Kuvalehtis mening om sagen.
Langt ude
Skrevet af redaktion 23. sep 22:0515 kommentarer
Mordtragedie i Finland skyldes ikke internettet.
BUDBRINGEREN var stort set den eneste, der ikke blev dræbt, da en 22-årig Matti Juhani Saari i går gik amok med en pistol på en erhvervsskole i den lille finske by Kauhajoki. Ti unge blev meningsløst myrdet – efter Saari først havde lagt videoklip ud på Youtube.com, hvor han viser sit våben frem. Rigtig syge tanker kan ingen stoppe.
Tragedien følger desværre et mønster: Så sent som i november dræbte den kun 18-årige Pekka-Eric Auvinen otte mennesker på et gymnasium – også i Finland. Også dengang blev henrettelsen forhåndsannonceret i et videoklip med titlen ’Jokela High School Massacre’.
Kombinationen af en liberal våbenlovgivning, ensomhed og nye virtuelle netværk har tilsyneladende forvandlet Finland til et europæisk USA, hvor der i årevis har været regelmæssige episoder med bestialske skolemassakrer. Videoen er ordknap. Matti Juhani Saari nøjes med på et engelsk med tyk accent at sige: »Farvel. Du dør næste gang«.
Efter en lignende skolemassakre på Virginia Tech i USA sidste år kan man frygte, at der er ved at opstå en voldskoreografi, der kan kopieres, ligesom terrorister udveksler opskrifter på bomber. Dengang sendte den 23-årige Seung-Hui Cho en video med posten – mellem sine skud.
MEN MEDIET er ikke budskabet. Skønt det umiddelbart kan virke, som om nettet er begyndt at fungere som en dødskult for psykisk syge mennesker – med Youtube.com som en offentlig guillotine – er det ikke nettet, der i sig selv udløser brutaliteten. Den globale udbredelse af internettet har ganske vist intensiveret voldspsykopaternes eksponering, men rovmord er ikke opstået sammen med internettet.
Cyberspace fungerer snarere som en omvendt dørspion, hvor alverden nu har fået mulighed for at kigge med ind i hovederne på selv de mest forstyrrede individer, før de eventuelt går ud og dræber andre. Det gør måske oplevelsen mere nærværende og derfor ubehagelig, men ændrer ikke grundlæggende på, at voldsimpulsen er opstået et andet sted – i den virkelige verden.
Udviklingen går heller ikke kun mod det værre. Som en skæbnens ironi lykkedes det politiet at spore manden før tragedien. Så sent som i forgårs var han til forhør. Desværre lod politiet ham gå. Episoden er dog et tegn på, at myndighederne er ved at komme på omdrejningshøjde med teknologiudviklingen. Meget mere kan man ikke forlange i et åbent, civiliseret retssamfund. Nettet er desværre hverken værre eller bedre end den fysiske verden. ltm
–
Kauhajoen kouluammuskelu: Mitä pahaa internet teki?
Poliisi haluaa soluttautua netin vihayhteisöihin. Keskusrikospoliisi on jo saanut Kauhajoen verilöylyn jälkeen kymmeniä vihjeitä epäilyttävästä nettimateriaalista. Nuorisotyöntekijöiden mielestä syyllistä on etsittävä uudenlaisesta syrjäytymisestä.
Kauhajoen surmaaja Matti Saari julkaisi ampumisvideoitaan netissä.
Kooste eri medioiden verkkosivuilta. Keskeiset lähteet ja linkit jutun lopussa.
Poliisille tulleista vhjeistä muutamat ovat olleet sen verran vakavasti otettava, että niistä on tiedotettu paikallisille poliiseille jatkotutkimuksia varten.
Esimerkiksi Youtube-palvelussa tavalla tai toisella Kauhajoen ampujan tiliin linkittyneistä henkilöistä on tullut monta ilmoitusta.
Poliisi haluaa mahdollisuuden soluttautua netin vihayhteisöihin, jolloin sen olisi helpompi päästä väkivallantekoja suunnittelevien henkilöiden jäljille.
Kauhajoen surmaaja oli netin kautta yhteydessä yhteisöihin, jotka ihailevat aseita ja ihmisvihaa.
Vihasivustoja löytyy internetistä tuhatmäärin. Aatteet ovat vanhoja, keinot on vain siirretty nykypäivään. Sivustoilla viljellään muun muassa rasismia ja naisvihaa. Kauhajoen ampuja ilmoitti vihaavansa ihmiskuntaa.
“Valitettavasti rasismi on suomalaisten nuorten ryhmässä aika yleinen ilmiö ja näkyy myös IRC-galleriassa”, kertoo nettisivuston viestintäpäällikkö Matti Kari.
Keskusrikospoliisi aikoo ryhtyä valvomaan internetiä tehostetusti. Krp:n seuranta on käyttäjien harteilla – Kauhajoen ampujan video poistettiin, kun käyttäjä ilmoitti siitä.
Videot tulevat kuitenkin nopeasti takaisin. Videon julkaisija voi vaihtaa nimimerkkiä ja palata sivustoille.
Keskusrikospoliisin tietotekniikkarikosten osaston rikosylikonstaapeli Tero Kariaho sanoo, että kynnys ilmoittaa poliisille huolestuttavista sivustoista kannattaa pitää matalana. Mutta kouluammuskelujen ihannointi tai ihmisviha ei ole rikollista.
Laittomuuden raja ylittyy, kun joku tai jotkut uhkaavat yksittäisiä ihmisiä tai ihmisryhmiä.
Hautakynttilä oli
ensimmäinen vihje
Ensimmäinen poliisin saama yleisövihje Kauhajoella koski turmakoulun läheisyyteen tuotua hautakynttilää.
Silminnäkijä huomasi koulun lähistölle tuodun hautakynttilän viime viikolla. Tämän jälkeen hän löysi internetistä surmaajan tekemiä nettivideoita. Näiden havaintojen perusteella hän otti yhteyttä poliisiin.
Poliisi yritti perjantaina tavoittaa Matti Saarta, muttei onnistunut. Maanantaisen puhuttelun perusteella poliisi ei katsonut olevan aihetta toimiin. Saari kiisti poliisille jättäneensä hautakynttilän koulun lähistölle.
IRC-Gallerian Kari muistuttaa, etteivät ampujan videot koskaan lopullisesti poistu netin käyttäjien saatavilta.
“Netti on globaali ja sen sensuroiminen on kerta kaikkiaan mahdotonta.”
“Suomesta Euroopan
turvallisin maa 2015″
Tasavallan presidentti Tarja Halonen painotti, että Suomi on edelleen turvallinen maa, joka panostaa koulutukseen ja koulujen terveydenhuoltoon.
“Miten siellä voi silti tapahtua tällaisia asioita”, hän ihmetteli.
Suomesta tehdään uuden sisäisen turvallisuuden ohjelman avulla Euroopan turvallisin maan vuonna 2015. Ohjelman keskeisiksi haasteiksi on nostettu syrjäytyminen ja internet.
Uutena suomalaisena ilmiönä mainitaan nuorten miesten syrjäytyminen, jota selittävät muun muassa työttömyys, puuttuva aikuisuus ja vanhemmuus sekä koulun keskeyttäminen.
Lääkkeeksi ohjelma esittää varhaista ja moniammatillista puuttumista lasten ja nuorten ongelmiin. Esimerkkeinä ovat Hämeenlinnan Arkkurimalli ja Kaarinan Valomerkki.
Ohjelma lupaa poliisille lisää tietoverkkotutkijoita sekä järjestelmän, jonka kautta kuka tahansa voisi ilmoittaa tietoverkkoon kohdistuvista uhista ja rikoksista sekä muusta epäilyttävästä materiaalista.
Nykyään laki sallii poliisin esiintyä netissä ainoastaan poliisina. Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan laissa on selvä puute.
“Poliisin tahto olisi, että lainsäädäntöä muutettaisiin niin että poliisi voisi peitetoiminnan tapaisesti olla osallistuvana siellä keskusteluissa, koska silloin poliisin mahdollisuudet selvittää asioita olisivat huomattavasti paremmat.”
Ennen Kauhajoen tapausta nettiä seurasi kaksi tutkijaa. Nyt verkkopoliiseja on lisätty, ainakin väliaikaisesti.
“Poliisi tarkkailee nyt periaatteessa ihan kaikkea netissä. Lähtökohtana tässä tarkkailussa on nollatoleranssi. Katsotaan, mihin se johtaa ja mitä saadaan selville.”
Pelastakaa Lapset ry:n nuorisotoimen koordinaattori Leena Pantsu valvoi nuorten kriisikeskustelua tiistaina Irc-galleriassa. Nuoret kokivat turhauttavaksi sen, että internetiä syyllistetään.
Nuorille netti on vain kanava, jota pitkin kaikenlaiset ihmiset pääsevät kertomaan mielipiteitään.
KRP pyytää edelleen netin käyttäjiltä vihjeitä Kauhajoen tapaukseen tai muihin nettiuhkauksiin liittyvästä materiaalista. Vihjeen voi jättää paikallispoliisille tai KRP:n vihjesähköpostiin internet@krp.poliisi.fi.
“Yksinkertaistettua etsiä
näitä viharyhmiä”
Pelastakaa Lapset ry:n kriisi-chattiin vastaileva Leena-Kaisa Pantsu toivoo, että syyllisiä maltettaisiin hakea jostain ihan muualta kuin internetistä.
“Itse ajattelen, että se on nyt vähän yksinkertaistettua näitä viharyhmiä etsiä. Ne joilla nämä ajatukset on, on ne ollut ilman viharyhmiäkin.”
Suomessa on vallalla viranomaistukea korostava ajattelu, huomauttaa vanhempi tutkija Pekka Räsänen tietotekniikan tutkimuslaitos HIITistä. Epävirallinen toiminta ja yhteisöllisyys ei ole tätä päivää.
“Aina ei ole ollut näin. Ehkä asioiden lykkääminen viranomaisten käsiin on hyvinvointiajattelun kääntöpuoli.”
Räsänen osallistuu kansainväliseen hankkeeseen, jossa tutkitaan paikallisyhteisöjen toipumista kolmen kouluampumatapauksen jäljiltä. Yksi näistä on Jokelan koulusurmat. Tutkimuksessa selvitetään amerikkalaisen ja suomalaisen kulttuurin eroja suhtautumisessa väkivaltaan.
“Suomessa syyllisiä etsitään kouluista ja netistä ja tukeudutaan poliisin apuun. Amerikkalaiset ovat yhteisöllisempiä. He luottavat omiin voimiinsa ja kantavat vastuuta omasta asuinalueestaan.”
Räsänen muistuttaa, ettei traagisista kouluammuskeluista kannata syyttää internetiä. Hänen mielestään niin sanotut vertaisverkot ovat nuorten arkea, eivät pahan alku ja juuri. Netistä löytyy myös apua ja tukea.
HelsinkiMission nuorisotyöntekijä Olavi Sydänmaanlakka varoittaa syyttämästä kahdesta joukkosurmasta internetiä tai Suomen aselakeja. Oikeat syyt löytyvät hänen mukaansa syrjäytymisestä, johon me kukin vaikutamme omilla valinnoillamme.
Internetistä on helppo hakea vahvistusta sellaiselle, mitä kukaan ei tosielämässä hyväksyisi, sanoo Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen verkkopedagogi Suvi Kuikka.
Tytöillä huolestuttavia ovat anoreksiaa ihannoivat yhteisöt. Pojilla yhteisöt, joissa lietsotaan ihmisvihaa. Internet antaa vertaistukea niin hyvään kuin pahaan.
“Vihakulttuuriin
puututtava”
Tuusulan kunnan nuorisotyön päällikkö Sami Paanasen mukaan viimeistään nyt olisi tärkeintä puuttua kouluammuskeluja ja väkivaltaa ihannoivaan alakulttuuriin, joka toimii etenkin internetissä.
“Ei voida puhua ainoastaan syrjäytymisestä. On pohdittava paljon laajemmin sitä, mistä tässä koko vihakulttuurissa on kyse ja miten siihen puututaan.”
Kuilu eri sukupolvien internetinkäytössä on hänen mukaansa ylitettävissä.
“Internet on ihmisten keksimä ja ylläpitämä. Sen valvomiseksi on löydyttävä keinoja. On päästävä syvälle internetiin, että voimme mennä sisälle nuorten maailmaan.”
Saman ajatusmaailman omaavien ihmisten löytäminen netistä voi Paanasen mukaan helposti ajaa ajatuksista tekoihin. Hän toivoo, ettei Suomeen synny kouluammuskeluepidemiaa.
“Pelkäämään ei auta ruveta. On kuitenkin syytä miettiä realistisesti, mitä voi vielä olla tulossa, ja miten vastaavat tapaukset ovat estettävissä.”
Presidentti Halosen mielestä internetin kanssa vastuu on paljolti vanhemmilla.
“Internet ei ole outo taivaankappale, jonne vain nuoriso voi mennä.”
Halonen kehotti vanhempia seuraamaan lastensa tekemisiä ja pitämään heistä huolta.
Youtube on esittänyt surunvalittelunsa Kauhajoen kouluammuskelussa kuolleiden omaisille.
Youtuben kirjeen mukaan Kauhajoen tapahtumat ovat hyvin surullista. Samalla kuitenkin muistutetaan, että palveluun ladataan päivittäin satojatuhansia videoita, joista ylivoimaisen enemmistön sisältö on kunnossa.
—
BONUS:
Republikens president Tarja Halonens tal vid en festmiddag för Kirgizistans president Askar Akajev i Helsingfors den 3 april 2003
(med reservation för ändringar)
Både finländarna och kirgizistanierna är små folk som har en stark nationell identitet och som i århundraden har förmått bevara en egen levande kultur. Trots att våra länder geografiskt sett befinner sig tusentals kilometer från varandra har vi många beröringspunkter i vår långa historia. Jag kommer att tänka på framför allt årtiondena före första världskriget då Kirgizistan och Finland samtidigt tillhörde det ryska kejsardömet.
Redan Carl Gustaf Mannerheim, sedermera marskalken av Finland och republikens president, företog 1906 sin uppmärksammade forskningsresa till häst från Osh genom Kirgizistan till Sinkiang och vidare ända till Beijing. I Mannerheim-museet, som Ni besökte idag, finns denna resa väldokumenterad. Efter Mannerheim har också presidenterna Urho Kekkonen och Mauno Koivisto stiftat bekantskap med folket och naturen i Kirgizistan, dessa färgstarka teman som vi känner tack vare Tjingiz Ajtmatovs romaner.
Idag är Finland och Kirgizistan självständiga stater som tillhör många internationella organisationer. Organisationen för säkerhet och samarbete i Europa (OSSE), som för tre decennier sedan grundades här i Helsingfors, är måhända den som står oss närmast.
Herr president, Ert senaste besök i Finland hänförde sig just till OSSE: Kirgizistan hade nyligen blivit självständigt och Ni beslöt att underteckna Helsingfors-slutdokumentet. Den festliga solenna i Finlandia-huset i juli 1992 var historisk inte bara för Kirgizistan och de andra undertecknarna, utan också för hela Europa. Europas och Nordamerikas säkerhetsgemenskap utvidgades reellt till Centralasien och samtidigt slöt de nya självständiga undertecknarna upp kring de gemensamma europeiska värderingarna, demokratin, de mänskliga rättigheterna och rättsstatsprincipen. Dessa åtaganden kompletterades av gemensamma målsättningar i fråga om stärkandet av säkerheten samt i ekonomiska frågor och inom miljövården.
Kirgizistan blev självständigt när det kalla kriget upphörde. Då hoppades vi alla, på goda grunder, att vi stod inför en stabilare och mer samarbetsfokuserad epok i mänsklighetens historia. Riktigt så väl har det dock inte gått. Säkerheten har rubbats också i Kirgizistans närområde Afghanistan, och tyvärr har man inte heller i Irak lyckats lösa den där pågående krisen på fredlig väg under ledning av FN:s säkerhetsråd. Finland anser detta vara beklagligt och hoppas att kriget skall upphöra så snart som möjligt. Också den rådande situationen har emellertid visat att FN:s ställning som garant för internationell fred och säkerhet varken har kunnat eller kommer att kunna ersättas av någon annan internationell institution. Också i fråga om Irak bär FN och dess fackorgan det centrala ansvaret när det gäller beredningen och realiseringen av framtida beslut och åtgärder.
Vi värdesätter den beredskap som Kirgizistans regering visat i fråga om samarbetet med OSSE och konstaterar med tillfredsställelse att OSSE-centret i Bisjkek har beretts goda möjligheter att verka och arbeta. Finland har för sin del önskat bidra till verksamheten genom att sända en finländsk medarbetare till centret. Som en bekräftelse på det ökade intresset för Kirgizistan och hela Centralasien har OSSE utsett min föregångare, president Martti Ahtisaari, till OSSE:s specialsändebud i regionen. Vi tror att Kirgizistans aktiva medverkan i OSSE kommer att främja utvecklandet av ett stabilt demokratiskt samhälle, en god förvaltning och ekonomiska reformer.
I Finland har man med sympati och optimism följt Kirgizistans inledande skede som självständig stat samt era ansträngningar för att utveckla samhället och det ekonomiska livet. Vi uppskattar att ni i ert land snabbt har etablerat och utvecklat ett alert medborgarsamhälle, äkta politisk verksamhet och självständiga massmedier. Herr President, vi hoppas att Kirgizistan under Er ledning i enlighet med OSSE-åtagandena iakttar demokratins spelregler och laglighetsprincipen, och att de problem som under den senaste tiden förekommit i fråga om utvecklandet av demokratin och de mänskliga rättigheterna skall kunna lösas.
Europeiska unionen, som också Finland har tillhört sedan mitten av 1990-talet, har snabbt utvecklats till en betydande internationell aktör på både det ekonomiska och det politiska planet. EU omspänner snart en inre marknad för ca 450 miljoner människor och detta område producerar över en fjärdedel av världens bruttonationalprodukt. EU har nyligen fattat beslut om dels en utvidgning av unionen, dels ett ökat samarbete med sina närliggande länder. EU:s intresse för Centralasien har ökat. EU är en allt viktigare handelspartner för Kirgizistan och, enligt vad jag förstått, kommer redan en fjärdedel av de nya investeringarna i Kirgizistan idag från EU-länder. Det avtal om partnerskap och samarbete som Kirgizistan och EU ingick för några år sedan möjliggör en breddning och effektivering av vårt ömsesidiga samarbete.
De bilaterala relationerna mellan Finland och Kirgizistan är goda och problemfria, och Ert besök i Finland ger relationerna ny tyngd på hög nivå. Jag tror att Finland kan vara en intressant partner för Kirgizistan. Finland har för egen del under en kort tid, inom knappt femtio år, utvecklats från ett isolerat jordbruksland till ett modernt industri- och välfärdssamhälle. Samtidigt har vi med framgång anpassat oss till globaliseringsutvecklingen och – i fråga om bl.a. konkurrenskraften, informationssamhällets utveckling samt bekämpandet av korruption – enligt många internationella undersökningar placerat oss på första plats i världen.
Finland har under en lång tid bedrivit biståndssamarbete med Kirgizistan och detta samarbete pågår alltjämt. Mångåriga projekt har redan genomförts inom banksektorn och för närvarande inleds satsningar inom hälsovården och miljövården. Jag tror att det finns goda förutsättningar att utveckla samarbetet också inom handeln och andra ekonomiska sektorer. Idag på förmiddagen undertecknades ett skatteavtal mellan våra länder samt ett avtal om skydd och främjande av investeringar. Våra regeringar har sålunda skapat ramarna för ett ekonomiskt samarbete och företagen kan därefter lättare än förut inleda samarbetet. Jag tror också att det natursköna Kirgizistan, i takt med att turistservicen utvecklas, i allt högre grad kommer att intressera också krävande finländska turister och européer överhuvudtaget.
Genom FN:s beslut har året 2003 utlysts till både ett jubileumsår med anledning av Kirgizistans existens som stat och till internationellt år för sötvatten. Vi vill lyckönska Kirgizistan. Jag vill också uttrycka min tillfredsställelse med anledning av det internationella samarbete som, med samtidigt beaktande av miljösynpunkter, bedrivs i avsikt att uppnå ett effektivare utnyttjande av vattenresurserna inom er region och ett tryggande av tillgången på rent dricksvatten för alla kirgizistanier.
Herr president, jag ber att få utbringa en skål för Er hälsa och välgång, för det kirgizistanska folket samt för det fortsatta, allt närmare samarbetet mellan Finland och Kirgizistan.
september 28th, 2008 at 10:54
Det virker.
Men du skal nok graduere skriftstørrelsen, så den bliver endnu mindre ved meget lange indlæg.
Dit ur er en time bagefter.